 |
 |
 |
|||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Jussi Honka
jussi.honka(a)werk23.org
http://sound.werk23.org
PÄIVITYKSET |
|
30.3.2006 Uusi projekti, Huone 36 24.3.2006 Mahtava vieraskirja laitettu sivulle 23.3.2006 DVD-formaatit -sivulle lisätty tarkennuksia 22.3.2006 Kirjoitusvirheitä korjattu 20.3.2006 Uudet sivut |
KÄSITTEISTÄ |
|
Huomautettakoon, että tällä sivustolla käsitteet äänittäjä (production mixer) ja puomittaja (boom operator) sekoitetaan usein keskenään. Oletuksena on, että harrastaja-elokuvissa pieneen työryhmään ei mahdu kuin yksi äänittäjä. Hän hoitaa niin äänityksen kuin puominkin. Ellei toisin mainita, tarkoittavat äänittäjä ja puomittaja siis samaa asiaa. Normaalissa tuotannossa äänittäjän ja puomihenkilön tehtävät ovat selvästi eroteltu jolloin molemmat voivat keskittyä pelkästään oman alueensa hallintaan. Paikalla on usein vielä ääniassari akustoimaan, apupuomittamaan ja hoitamaan nappimikkejä. Käsitteistössä on muuallakin vedetty mutkia suoriksi, äänittäjällä saatetaan joissain kohden tarkoittaa yleisesti äänihenkilöä. |
Tämä on sivusto kenttä-äänittämisestä ja äänen jälkikäsittelystä. Sivusto on suunnattu harrastelijaelokuvan tarpeisiin ja aihetta on pyritty rajaamaan näitä tarpeita vastaaviksi. Tästä poiketaan aina välillä harrastajatason "yläpuolelle", jotta aiheesta saa enemmän irti. Laajempien kokonaisuuksien ymmärtäminen avaa ovia oman äänityön kehittämiseen. Teksti on paikoin hieman rönsyilevää ja samaa asiaa saatetaan käsitellä useassa eri paikassa.
Sivusto on jaettu kuuteen osaan | |
|
| Osa yksi käsittelee kenttä-äänityksessä tarvittavaa tekniikkaa. Erilaiset mikrofonit ja tallentimet käydään läpi ja puhutaan näiden ominaisuuksista. Myös digitaalisuuden peruskäsitteet avataan täällä. |
|
| Osassa kaksi kerrotaan tekniikan käytöstä, esimerkiksi puomittamisesta ja nappimikkien asettelusta. Kentällä toimiminen ylipäätään käydään tässä osassa läpi. |
|
| Osassa kolme käsitellään studiotekniikkaa, erilaisten äänenmuokkaustyökalujen ja monitorien sijoittelua jne. DVD:n ääniformaatit käsitellään myös tässä osassa. |
|
| Osassa neljä käydään läpi jälkituotannon osa-alueet; foley, adr, atmosfäärit, efektit, musiikki ja miksaus. Tässä osassa myös puhutaan äänisuunnittelusta, workflowsta ja estetiikasta. |
|
| Tässä osassa on tapauskertomuksia muutaman elokuvan teon vaiheista. |
|
| Osa X on info. Sieltä löytyy niin yhteystiedot kuin lähteet sekä laaja linkkilista hyviin nettisivuihin ja artikkeleihin. |
Todettakoon vielä, että näillä sivuilla esitetyt asiat eivät ole lakitekstiä. Jos elokuvaa tehdään vain huvin vuoksi ja muu kalusto on myös alkeellista, esimerkiksi kuvataan vaikkapa VHS-videokameralla, ei äänenlaatuunkaan tarvitse panostaa. Sen sijaan jos aikomuksena on tehdä kunnianhimoista elokuvaa, ääneen kannattaa ja pitääkin suhtautua vakavasti. Melko pienillä asioilla voi tehdä paljon ääniraidan hyväksi ja mitä enemmän siihen on valmis panostamaan, sen monipuolisempi ja parempi ääni syntyy. Äänen merkitys on lähteestä riippuen 50-90% elokuvan tunnelmasta ja tehosta.
Sivustolla kerrotut asiat pyrkivät olemaan mahdollisimman paikkansapitäviä. Väärinymmärrysten ja täysin virheellisen tiedon löytyminen sivustolta on mahdollista. Työtavat saattaa moni pitkän linjan ammattilainen kokea väärinä, raskaina tai omituisina, sillä ne perustuvat opiskelijakokemuksiin. Täällä kerrotut asiat ovatkin pikemminkin ponnahduslauta eteenpäin kuin lopullisia ja ainoita oikeita totuuksia. Mikäli huomaat asiavirheitä, omituisuuksia, puutteita tai tiedät miten asiat voi tehdä paremmin, ota ihmeessä yhteyttä.
 |
 |
|